Kuinka lämpöpumppukaukokakelut toimivat?

Kuinka lämpöpumppukaukokakelut toimivat?

Lämpöpumputekniikka on ehkä paremmin tunnettu ilman lämpötilan säätelyssä, mutta se ’on myös erittäin tehokas ratkaisu veden lämmittyvään.

Lämpöpumppukaukolämmitykset toimivat sähköllä ja siirtävät lämpöä ympäröivästä ilmasta varastotankkiin olevaan vedeen. Tuulinkone vesii ympäristö ilmaa ja puuskaisee sen kuljettimen sisältämien evaporaattorikoristeen kautta. Lämpimpiksi muodostunut kuljetin pompataan kompressoriin paineen ja lämpötilan nostamiseksi ennen siirtymistä kondensaattorikoristeisiin, joissa lämpö siirtyy veteen. Kuljetin jälkeen jää hidastuneeksi takaisin evaporaattorikoristeisiin prosessin toistamiseksi.

Siirtämällä lämpöä sen luomisen sijaan lämpöpumppukaukolämmitykset vaativat vähemmän energiaa toimintaan. Vertailussa tavallisiin sähkö- tai kaasumalleihin ne tarjoavat noin kolme kertaa suurempaa tehokkuutta. Prosessi, jossa lämpö siirretään ympäristöilmaa tankin veteen, myös kuivattaa ympäröivää tilaa.

Kuuman ilmapumppuvedenlämmitin vedostaa lämpöä ympäröivästä ilmasta veden lämmittämiseen, eikä se riipu sähkön tai kaasun tuottamasta lämmöstä. Muutoin sanottuna, se siirtää energiaa eikä tuota sitä. Tämä on samankaltaista kuin jäätinkappale, ilmakehokone ja tilavalmennus- sekä -lämmityksessä käytetyt lämpöpumput. Kuten Energian osasto tutkijat ilmaissevat, "Lämpöpumput toimivat käänteisinä jäätinkappeleina. Jäätinkappale vedostaa lämpöä laatikon sisältä ja heittää sen ympäröivään huoneeseen. Erillinen ilma-aineistoinen lämpöpumppuvedenlämmitin vedostaa lämpöä ympäröivästä ilmasta ja heittää sen – korkeammalla lämpötilalla – varkaaseen veden lämmittämiseksi." Lähde: JIADELE useimmat ilmapumppuvesilämmitinmallit sisältävät varmuuden vuoksi sähköinen vastuslämpölämmittimen, mikäli ympäröivän ilman lämpötila ei ole riittävän korkea. Siksi niitä kutsutaan myös hybridivelheitiksi (hybridi = sekä ilmapumppu että sähköinen vastus). Koska ne käyttävät ympäröivää ilmaa, ilmapumppuvesilämmitimet tulisi asettaa kotiisi sellaiseen tilaan, joka pysyy vuoden kuluessa 40º–90ºF (4.4º–32.2ºC) välillä. Esimerkkejä tällaisista tiloista ovat konehuone, garaasi, alakorkeus tai epävalmisteltu pohjustalo. Niiden on myös oltava vähintään 700 kuutiotta (28.3 kuutiometriä) ilmaa vesilämmitimen ympärillä niiden toiminnan turvaamiseksi.